Se mitä pelkäsin, mutta että kannattiko se....

Haavan oli tarkoitus siitä sitten parantua ja varasin ajan tikkien poistoon. Tikeistä oli tarkoitus päästä kaksi viikkoa leikkauksesta. Mielessäni oli pieni huoli siitä, että haava ei paranisikaan kunnolla. Antibioottia ei minulle enää luvattu, vaan lääkäsi sanoi, että jos haava ärtyy/tulehtuu niin se avataan ja hoidetaan avonaisena. 9 päivää leikkauksesta haava sitten kipeytyi ja seuraavana aamuna soitin sairaalaan. Hoitaja kehotti ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen ja hakemaan antibioottikuurin. Kerroin mitkä ohjeet sain leikanneelta lääkäriltä ja vihdoin sain ajan. Lääkäri katsoi ja totesi, että toiselta puolen kudokset ei olleet tarttuneet kiinni. Siinä missä oli tikkilanka, oli jonkin verran kiinni, mutta koska tikkejä oli sillä laidalla 2 niin väleihin oli jäänyt isot avonaiset montut eikä haava näyttänyt parantuvan. Montut puhdistettiin ja niihin tungettiin sorbactnauhaa ja -taitosta. Sain ohjeeksi käydä joka päivä haavahoidossa. Tikit poistettaisiin suunnitellusti muutaman päivän päästä ja uudestaan sairaalaan piti mennä kaksi päivää tikkien poistosta. Jos haava olisi lähtenyt paranemaan hyvin, olisi jatkettu vain haavahoitoa terveeksi asti, jos ei, haavaa avattaisiin lisää. No sitten kävin haavahoidossa (ei paha juttu ollenkaan), tikit poistettiin ja sitten ajallaan taas sairaalaan. Lääkärini tuumasi, ettei haava parane kunnolla, on avattava vähän lisää. Seuraavana tuntuikin jo nips ja naps kun leikkasi auki siinä heti sen kummempia puuduttelematta. No enpä ainakaan ehtinyt etukäteen jännitellä :) Nyt hoidettavana oli siis haava, josta puolet oli tikkien jäljiltä kiinni syvältä, mutta pinnasta auki ja puolet auki isona onkalona. Haavahoito jatkui joka päivä ja uusi aika sairaalaan kahden viikon päähän.