Minun finniä vastaava sinus pilonidalis olikin jotain vähän enemmän, se tänä kesänä tuli selväksi.
Niin kuin aina, ensin tuntui pieni paukama, kipeä ja kova. Sitten alkoi laajentua ja kipeytyä. Alkoi antibioottikuuri. Heti suoraan laajakirjoinen ja 10 päivää. Ja eikun pahenee... Uusi antibioottikuuri vielä vahvempi ja taas 10 päivää. Reseptivapaat särkylääkkeet ei auttaneet, joten sain Burana 800 mg ja Panadol 1000 mg. Ja edelleen pahenee. Jossain vaiheessa tuntui ettei enää ihminen voi olla kipeämpi (tiedän, voi olla, mutta kipu oli kaikkityynni musertava). Särky, repiminen, kuumotus oli aivan jatkuvaa, tuntui kuin häntäluuhun olisi naulattu kymmenen senttisiä rautanauloja. En voinut nukkua, kävellä, maatakaan kuin ihan paikallaan toisella kyljellä. Dieetti tuli kaupan tekijäisiksi, koska kipu teki etovan olon eikä ruoka maistunut. Sitten sain vielä kolmannen hevoskuurin antibioottia sen toisen kuurin kanssa päällekäin. Yhden positiivisen pilkahduksen koin, kun kaiken kitumisen keskellä satuin ohikulkeissani katsahtamaan peiliin. Oon aina kadehtinut tummaihoisten naisten luonnostaan hyppyrimäisiä takamuksia. Nyt minulla oli samanlainen. Mies erehtyi kommentoimaan "ai että niin kuin vitsissä sanotaan, poista kipu mutta jätä turvotus". Ei erehdy toistamiseen. No, mutta tämä kuvaa hyvin sitä miten valtavaksi se tulehdus pääsi. Kummassakin pyllynposkessa oli kämmenen kokoinen kova, musta ajos. Päivystyksessä vihdoin topakka lääkäri määräsi suoraan leikkaukseen ja yllätys, yllätys lisää antibioottia.
tiistai 4. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti