Tilanne nyt...
Käyn joka päivä haavahoidossa. Viikonloppuisin sairaanhoitaja käy kotona. Tämä on minusta erinomainen järjestely, koska kotona haavanhoito olisi hankalaa ja ai minkä mielenrauhan se tuokaan kun ammatti-ihminen katsoo haavan säännöllisesti. Kipuja, oikeita, kovia ei ole, mutta sellaisia satunnaisia säväyttäviä vihlaisuja, kihelmöintiä ja pieniä jomotuksia on melkein joka päivä. Särkylääkkeitä en ole enää tarvinnut. Kaikki normaali liikkuminen ja elämä onnistuu lukuun ottamatta saunomista, uimista yms. Tästä seuraa se, että haavan suojana olevat laput ja teipit enää tahdo pysyä kiinni ihossa. Ongelma ratkaistiin "filmillä", ohuella läpinäkyvällä kalvolla, joka pysyy hyvin. Niin hyvin, että sen poistaminen tuo vedet silmiin joka kerta :)
Se puoli haavasta, joka avattiin ja jota hoidetaan avoimena on kasvanyt pohjasta ylöspäin hyvin. Jäljellä on ehkä 1/4 osa jos sitäkään. Tähän asti sitä on täytetty Sorbactilla, nyt täyteaine vaihdettiin Aquaceliin.
Sitten taas se puoli, joka tarttui hyvin kiinni tikeillä on jostain syystä edelleen auki pinnasta. Sekin silloin viimeisessä lääkärintarkastuksessa koitettiin ja katsottiin, että onkaloa ei pitäisi olla, ei uutta eikä vanhaa. Silti hieman huolestuttaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti