Noin 6 viikkoa leikkauksesta nro 3.

Haavahoito jatkuu edelleen joka päivä. Nauhaa laitetaan enää vajaa 10 cm pätkä ja siitä jätetään osa ulkopuolelle. Jäljellä olevaan onkaloon on alkanut kasvaa ihoa reunoilta pohjaa kohti. Viime viikkoon asti kasvuvauhti oli hyvä ja hoitaja arveli haavan ehkä menevän kiinni ennen viikonloppua, mutta toisin kävi. Haava meni "lepotilaan" ja kasvu pysähtyi, mikä sekin on ihan normaalia. Tähän saakka se onkin kasvanut jatkuvasti ja olen vähän tätä taukoa osannut jo odottaa. Vaikka olisihan se ollut jo ihan kiva saada valmiiksi.

Haava itsessään on täysin tunnoton eikä esim sondilla tökkiminen tunnu ollenkaan. Hermot ovat kuitenkin kaiketi alkaneet myöskin kasvaa koska tunnen satunnaisesti vihlovaa kipua ja sähköiskun kaltaisia nykäyksiä/pistoja. Ihan haavan kohdalla eivät tunnu, mutta niillä main. 

Silloin heti leikkauksen jälkeen en halunnut itse katsoa haavaa ollenkaan, mutta nyt vähän harmittaa etten antanut ottaa siitä valokuvaa. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä kehitys itsekin. Nyt seuraan kehitystä Sorbact-palojen koosta :)

Loppukevennyksenä todettakoon etten varmasti koskaan enää ujostele yhtikäs mitään - niin moni ihminen tuota takapuoltani kurkkinut. Myöskään en usko yhdenkään pers-vitsin olevan itselleni tuntematon, kiitos ihanien hoitajien ja kanssaihmisten. Ja mitä näihin hoitoihin lopulta tulee niin nehän menee joka tapauksessa päin pyllyä, heh heh :)

Leikkauksesta noin 3 viikkoa.

Kipuja ei ole edelleenkään ollut ja Sorbact-levyistä on nyt siirrytty nauhaan. Haavahoito edelleen joka päivä.

Kävin myös lääkärin kontrollissa ja hänen mukaansa haava on parantunut hyvin. Pyysin myös tutkimaan haavan yläreunan, koska minusta siinä tuntui edelleen paukama. No, lääkäri oli kyllä vahvasti sitä mieltä että kaikki on saatu pois :) Sondilla kävi haavan sisuksia läpi.

Nyt sitten vaan jatketaan parantumista!